Minette Walters: Kaiku


1808043.jpg


Tämä oli ensimmäinen Waltersin kirja, jota aloin lukea joskus puolisen vuotta sitten. Silloin kirja jäi kesken, koska jostain syystä en pitänyt siitä. Myöhemmin luin Waltersin toisen kirjan Mielen häiriöitä ja pidin siitä paljon.

Moni on kehunut Waltersin Kaikua, joten ajattelin antaa sille toisen mahdollisuuden. Ja kyllä kannatti! Kirjahan on oikea helmi. Mielenkiintoisen juonen lisäksi kirjassa viehätti erittäin onnistuneet henkilökuvaukset.

Erityisen herkullisia olivat henkilöiden väliset mutkikkaat suhteet sekä ajoittain niin hauskat dialogit, että nauroin ääneen. Henkilöhahmot ovat uskottavia varmaankin juuri siksi, että he ovat inhimillisiä: He eivät ole mitään äärihyviä tai ääripahoja, vaan ihmisiä puutteineen päivineen.


Ote takakannesta:

Kalliin lontoolaistalon autotallista löytyy nälkään nääntyneen miehen ruumis. Billy Blake, koditon alkoholisti, on päättänyt päivänsä arkkitehti Amanda Powellin täpötäyden pakastimen vieressä. Juttu kohahduttaa iltapäivälehdissä, kunnes uudet uutisaiheet hautaavat sen alleen.

Puoli vuotta myöhemmin toimittaja Michael Deaconia alkaa kuitenkin kiinnostaa, miksi Powell on maksanut Blaken tuhkaamisen. Mikä yhteys pummilla oli naiseen, jonka aviomies on kadonnut kuusi vuotta aikaisemmin mukanaan 10 miljoonaa puntaa?


Kaiku pesee mielestäni mennen tullen Mielen häiriöitä, vaikka on sekin hyvä. Kaiusta innostuneena on hyllyyni löytänyt tiensä nyt monta muutakin Waltersin kirjaa.