Alkuasetelma ei kirjan takakannen perusteella ole minusta kiinnostava. Ehkä jokin minussa haraa tällaista lukemista vastaan. Koska kirja pakkosyötettiin minulle (kuukaudenkirja, jonka mielestäni peruin, mutta joka silti tuli, ja jota en jaksanut lähteä palauttamaan, koska se oli survottu postiluukusta kotiin asti), niin ajattelin sen kuitenkin lukaista pois alta.

Minua ei kiinnosta se, että kirjaa on kehuttu arvosteluissa ja monien lukijoidenkin taholta. Haluan itse päättää pidänkö kirjasta vai en.

 

Leonie Swann: Murha laitumella

799536.jpg

 

Kirjan takakansi:

Eräänä kesäaamuna makaa George Glenn, irlantilainen lammaspaimen, kasteisella ruohikolla hengettömänä, lapio rinnassaan. Lammaslauma on aluksi poissa tolaltaan, mutta neiti Maple, Glenkillin ja ehkä koko maailman viisain lammas, ryhtyy pohtimaan tapausta. Onneksi Georgella oli tapana lukea elikoilleen ääneen kaikenlaisia kertomuksia, ja niinpä hänen lampaansa ovatkin jo kohtalaisen perillä ihmisten aivoituksista ja rikosten selvittelyn peruspulmista.

Murhaaja palaa aina rikospaikalle, sanotaan, mutta ongelmaksi osoittautuu, kun kohta kaikki epäillyt käyskentelevät murhaniityllä. Pienen takapajulan asukkaat ovat huolissaan lähinnä kylänsä katastrofaalisista matkailunäkymistä, mutta lampaita mietityttää myös, kuka veisi ne Eurooppaan. Sen George oli eläimilleen ehtinyt jo luvata. Kun neiti Maplen älykkölampaat ryhtyvät ratkomaan murha-arvoitusta ja vaatimaan oikeutta, ei puolivillainen totuus riitä. 

                                                                          *

Olen lukenut kirjaa viitisenkymmentä sivua. En ole tympiintynyt enkä kyllästynyt siihen. Kirjassa on paljon huvittavaa (lammas)huumoria ja se on myös hauskasti kirjoitettu. Luulen, että pidän tästä kirjasta. Ainakin tähän mennessä lukeminen on ollut iloinen kokemus, vaikken pitkälle ole päässytkään.

Hyvää tällaisessa kirjassa on myös pako todellisuudesta. Viihdyn noiden lamaiden kanssa laitumella, kaukana "tästä maailmasta". Kirjassa kerrotaan myös lyhyt, mutta hellyttävä tarina "pilvilampaista".

Kirjan alussa on luettelo lampaista: niiden nimet ja ominaisuuksia. Luettelo on hyvä ja oikeastaan hauska, ja se helpottaa eri lampaiden erottamista toisistaan. Lampaiden luonteet ja erilaisuus ovat tärkeä osa kirjaa.

Väliaikatunnelmia 7.8. kello. 13:35.

Olen edennyt kirjassa melkein puoleen väliin asti. Alun hohto on hieman latistunut ja kirjassa esiintyy mielestäni ajoittain pysähtyneisyyttä. En nyt välttämättä odotakaan mitään actionia tapahtuvaksi koko ajan, mutta nyt tuntuu, ettei tapahdu mitään paitsi pitkitystä (tavoitteena saada tietty sivumäärä täyteen).

En silti ole kyllästynyt vielä(kään) kirjaan, vaikka siinä on esiintynyt muutamia kohtia, joita en oikein ymmärrä. Kenties en jaksa ajatella tarpeeksi tai sitten olen vain tyhmä. Mitään oleellista en kuitenkaan ole missannut kirjan kokonaisuutta ajatellen.

Melkein loppukommentti (mutta ei ihan) to 9.8. Klo. 9:05.

Laskusuhdannetta seurasi taas noususuhdanne. Lyhyehkön suvantovaiheen jälkeen päästiin taas asiaan. Kirjassa esiintyy silloin tällöin varsin herkullisia ja suloisia kohtauksia mm. ihmisen tilitys lampaalle rippikopissa. Lisäksi saamme  tietää, miten ihminen laiduntaa ym.

Kirjan tunnelma itsessään on hellän humoristinen ja jopa sulokas. Kirja on kokonaan kuvattu lampaan näkökulmasta, mikä antaa sille hauskan vivahteen. Loppuun on vielä matkaa vähän reilu sata sivua. Aidosti kiinnostaa, miten tässä käy.

Loppukommentti 9.8. klo. 23:55.

Olen niin paljon höpöttänyt tästä kirjasta jo lukemisen aikana, ettei paljon sanoja ole enää jäljellä. Loppuun olin kuitenkin ihan tyytyväinen. Jollakin tavalla asioilla on yleensä tapana ratketa. Luepas itse, niin tiedät. Suosittelen tätä kirjaa lämpimästi!