Robin Cook: Kuoleman ruhtinas



Kuoleman ruhtinas on vuodelta 1983 (Suomennettu 1985). Se siis sijoittuu Cookin varhaisempaan tuotantoon. En oikeastaan odottanut kirjalta kovin paljon, sillä halusin vain viihdyttää itseäni jännärillä. Siinä Cook kyllä periaatteessa usein onnistuu. Mutta tällä kertaa aika huonosti.

Juoni lyhyesti: Korkeassa asemassa oleva kirurgi ja erikoistuva lääkäri avioituvat. Sitten tulee ryppy suhteeseen, koska toinen osapuoli (mies) alkaa käyttäytyä oudosti ja uhkaavasti. Siinä sivussa kuolee aina välillä ihmisiä tavallisten rutiinileikkausten jäljiltä. Sitä ryhtyy sitten suhteen naishenkilö tutkimaan jne.

Juonessa olisi voinut olla imua. Cook osaa kirjoittaa sairaalaympäristöstä todella asiantuntevasti ja uskottavasti – onhan hän lääkäri itsekin – ja tältä pohjin aineksia olisi vaikka mihin.

Tällä kertaa henkilökuvaukset kuitenkin töksähtelivät. Kohtuuttoman suuren huomion sai naisen sairaus, joka sinällään on aika tavallinen. Siitä jaksettiin jauhaa joka toisella sivulla (heh, kirjoittaa ihminen, joka luki mm. Kurt Wallanderin vessakäynneistä Palomuurissa joka toisella sivulla -  hieman karrikoiden siis)  ja tämä nainen oli syvästi häpeissään sairaudestaan. Luulisi, että olisi oppinut elämään asian kanssa, kun kerran jo nuoresta pitäen oli sitä sairastanut.

En pitänyt siitä, miten heikon ja jopa läheisriippuvaisen Cook oli naisesta tehnyt, vaikka kuitenkin toverit kirjassa pitivät naista vahvana, mikä minusta oli aivan typerää lukijan aliarvioimista. Nainen ei uskaltanut sanoa korkeassa asemassa olevalle miehelleen mitään.

Ylipäätään koko heidän suhteensa – jo ennen kuin se alkoi rakoilla – oli mielestäni varsin epäuskottava. Ja juuri se minua häiritsi eniten kirjassa. Siis sen lisäksi, että naisen, jonka piti siis olla älykäs, ei sitä ollut. Tässä kohdin Cook epäonnistui, sillä uskon kyllä vakaasti, että hänen tarkoitus oli luoda nainen, jolla on älliä. Valitettavasti se ei vain välittynyt lukijalle.