Minulla on huono (tai huono ja huono) tapa lueskella useita kirjoja samanaiksesti. Orjakirja ei oikein etene, koska aloin sattumalta lukea Larssonin kirjaa. Musta polku on Larssonin kolmas kirja, joka kertoo Rebecka Martinssonista.

Koska olen lukenut kaksi ensimmäistäkin, niin pakko tämäkin on sitten lukea. Olen jo aivan loppumetreillä (alle sata sivua jäljellä). Täytyy todeta tässä vaiheessa, että kirjan poikkeaa edukseen kahdesta edellisestä.

Åsa Larsson: Musta polku

796751.jpg

 

Kirjan takateksti:

Talvinen päivä viimaisella Torniojärvellä saa tylyn käänteen, kun pilkkijä löytää kalastajan mökistä naisen ruumiin.

Mutta kuka nainen on? Poliisit ovat ymmällään ja pyytävät avuksi murhatutkimuksiin Rebecka Martinssonin, joka on palannut pitkän sairausloman jälkeen Kiirunaan syyttäjäksi.

Jäätynyt nainen ei jää murhaajan ainoaksi uhriksi. Yllättäen jäljet johtavat Ugandassa toimivaan kansainväliseen kaivosyhtiöön ja sen kiirunalaissyntyiseen ökypomoon Mauri Kallikseen.

Rebecka Martinsson seuraa pahan jälkiä paikallisen kaivosyhtiön kautta Afrikan suurkaupunkeihin - ja joutuu keskelle kansainvälisen rikollisuuden armotonta pelikenttää. Maailmaan, johon ei olisi koskaan halunnut päätyä.

*

Takateksti on sinänsä hieman harhaanjohtava - vai sanottaisiinko suppea - sillä lopulta kirja kertoo aika paljon muustakin kuin mitä takakannessa mainitaan. Mauri Kalliksen menneisyys ja sukutaustat käydään aika huolella läpi. Ja se on muuten mielenkiintoista.

Loppukommentti:

Kirjan loppu on aika lattea. Tuntuu, että loppua kohden tarina etenee kuin pikakelauksella. Kirjailijalla on kiire saada se loppuun. Rebeckan osuus tässä kirjassa ei ole järin suuri. Kirja loppuu kuitenkin siten, että voi vain arvailla, mitä seuraavassa osassa käsitellään. Tätä sarjaahan tulee vielä kolmen kirjan verran.

Ei tämä sellainen kirja ollut, joka jää mieleen pitkiksi ajoiksi. Koska olen kuitenkin jo kolme kirjaa sarjasta lukenut, niin luen varmasti loputkin, kun ne ilmestyvät. Maailma ei kaatuisi enkä välttämättä kokisi menettäneeni mitään, jos en olisi koskaan yhtäkään Larssonin kirjaa lukenut.